Aarno Alho - 100 vuotta

Aarno Alho syntyi Padasjoella 14.5.1923. Viisilapsinen perhe muutti Kauhavalle apteekkari-isän mukana, kun Aarno oli 6-vuotias. Aarno toimi nuorena miehenä suojeluskunnassa ja oli mm. Kauhavalla valvomassa rautatietä sekä ilmavalvontatehtävissä Lapualla. 

Aarno lähti vapaaehtoisena armeijan palvelukseen, sai Uudessakaarlepyyssä pikakoulutuksen ja siirron Äänislinnaan, jossa oli mukana mm. Karhumäen valtauksessa. Aarno muistelee, kuinka venäläisiä oli motissa ja suomalaisten joukot majoittuivat kovalla pakkasella teltassa. Menetykset olivat mittavat.

Aarno kävi Kuopiossa aliupseerikoulun ja siirtyi Kannakselle tulenjohtajaksi. Lempaalassa asemasodan aikaan alkoi venäläisten hyökkäys. Vihollisten pysähtyessä piikkilanka-aidan viereen Aarno ohjasi alueelle keskityksen hyvällä menestyksellä. Teostaan hän sai I luokan vapaudenmitalin. Myöhemmin Äyräpäässä Aarno sai kovassa rytäkässä sirpaleita jalkaansa. 

Rauhan julistuksen jälkeen Aarno sai vielä siirron Taipaleenjoelle miinoja ja esteitä purkamaan. Aarno muistelee, kuinka venäläisten valvoessa piikkilankaesteet vedettiin Laatokkaan.

Ylioppilaslakin saatuaan hän jatkoi opintojaan Helsingissä liikemiesten kauppaopistossa ja kauppakorkeakoulusta hän valmistui vuonna 1951 ekonomiksi. Hän toimi mm. pankinjohtajana Kauhavalla ja jäi eläkkeelle vuonna 1983. Puoliso Eila löytyi Ilmajoelta ja naimisiin mentiin vuonna 1953. Eila nukkui pois viime vuonna. Perheeseen syntyi kolme lasta, joista yksi on jo edesmennyt.

Seinäjoelle Aarno ja Eila muuttivat vuonna 2002. Hölkkää, kävelyä, metsästystä (hirviammunnan SM3), kalastusta, ulkoilua ja bocciaa harrastanut Aarno on yhä varsin hyvässä kunnossa. Päivittäiset kävelylenkit kuuluvat yhä rutiineihin ja ajankohtaiset asiat ovat tarkassa seurannassa. 

Koko sotainvalidipiirin puolesta lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle herrasmiehelle.